18.12.2012, Auvo Sairanen
Maitotuotoksen ennustelaskelma perustuu KARPE –hankkeen maidontuotantokokeisiin ja sitä ei sinällään ole tarkoitettu ruokinnansuunnitteluun. Tulokset kuitenkin kuvaavat eri ruokinnoilla odotettavissa olevaa maitomäärää.
Kerran poikineet lehmät tuottavat maitoa huomattavasti useasti poikineita vähemmän ja käyttäytyvät ruokinnan suhteen eritavalla verrattuna useasti poikineisiin lehmiin. Tämän vuoksi maitotuotoskaavat on laskettu näille lehmäryhmille erikseen. Lehmien ehtyminen oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi lineaariseksi 60 päivää poikimisesta alkaen. Herutusvaihe tarvitsisi oman tuotosmallinsa, mutta tässä sitä ei ole laskettu.
Mansikin maitomäärän laskennassa säilörehun D-arvon tuotosvasteen oletetaan olevan lineaarinen ja väkirehumäärästä riippumaton.
Väkirehun tuotosvaste alenee käyräviivaisesti väkirehumäärän noustessa. Koetoiminnassa tämä tuotosvaste alenee sitä jyrkemmin, mitä sulavampaa syötössä oleva säilörehu on. Ilmiö on selvä ensimmäisen niiton rehujen kanssa, mutta jälkisatojen kohdalla tämä yhdysvaikutus jopa katoaa. KARPE kokeissa väkirehuvaste*Darvo -yhdysvaikutus koko kesän rehujen, ja etenkin kerran poikineiden lehmien, kohdalla ei tuottanut järkevää tulosta. Tämän vuoksi esimerkkilaskelman väkirehuvaste oletetaan samaksi riippumatta siitä, mikä säilörehu on kyseessä.
Väkirehun lisävalkuaisvaste katsotaan riippumattomaksi muusta ruokinnasta joten se ei sisälly esimerkkiin.
Käytetyt vastekaavat ovat:
KERRAN POIKINEET LEHMÄT
ekm = -8,73 + (-0,019*aikaa poikimisesta) + (2,17*väkirehu kgka) + (-0,083 * väkirehu kgka * väkirehu kgka) + (0,04*säilörehun D-arvo)
USEASTI POIKINEET LEHMÄT
ekm = -6,75 + (-0,054*aikaa poikimisesta) + (1,69*väkirehu kgka) + (-0,056 * väkirehu kgka * väkirehu kgka) + (0,056*säilörehun D-arvo)
Merkittävin ero lehmäryhmien välillä on ensikoiden pienempi ehtyminen tuotoskauden edetessä ja väkirehuvasteen voimakkaampi pieneneminen verrattuna useasti poikineisiin lehmiin. Väkirehuvasteen nopea pieneneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ensikot eivät pysty hyödyntämään korkeita väkirehumääriä.
REHUNSYÖNTI
Maitotuotoksella ja rehunsyönnillä on voimakas korrelaatio. Mansikki -esimerkki perustuu ajatukseen, jossa ensin lasketaan ruokintaa vastaava maitotuotos ja maitotuotokseen perustuen arvioidaan kokonaisrehunsyönti. Käytetyn periaatteen vuoksi rehunsyönti kuvaa ainoastaan laskentatilannetta ja syöntiä ei voi käyttää esimerkiksi ruokinnan optimointiin myöhemmissä laskelmissa.
Lehmän rehunkäyttö yhtä maitokiloa kohti ei ole vakio. Tuotantokauden alussa lehmä purkaa kudosvarastoja ja rehua kuluu noin 0,6 kg ka yhtä maitokiloa kohti. Tuotantokauden edetessä lehmä täydentää kudosvarastojaan, jolloin rehunkäyttö yhtä maitokiloa kohti kasvaa. KARPE –aineistossa ensikot käyttivät rehua yhtä maitokiloa kohti hieman enemmän verrattuna useasti poikineisiin lehmiin.
Kokonaiskuiva-ainesyönti yhtä maitokiloa kohti lasketaan Mansikki esimerkissä kaavalla
kg ka / ekm kilo = 0,986 + (0,00055*aikaa poikimisesta) + (-0,0072*ekm) + (-0,00023*Darvo) + (0,022*ensikko)
Viimeisessä termissä muuttuja ’ensikko’ saa kerran poikineilla arvon 1 ja useasti poikineet saavat arvon 0.
Laskentaperiaate ei ota täysin huomioon rehuhyötysuhteen muuttumista ruokinnan intensiteetin muuttuessa. D-arvon alentuessa rehuhyötysuhde alenee ja tämä on huomioitu. Korkeilla väkirehumäärillä mallin antama syönti aliarvioituu. KARPE kokeissa (6 kpl) mitattu kuiva-ainesyönti oli ensikoille 19,7 kgka / pv ja mallin ennustama 19.9 kgka /pv. Vastaavat syönnit useasti poikineille olivat ennustettu syönti 22,9 kg ka /pv ja ennustettu syönti 22,1 kg ka/pv. Ennustemalli oli tehty käyttäen kolmea koetta (vaihteleva Darvo ja väkirehumäärä) joten mallin pohjana oleva aineisto ja vertailuaineisto ovat vain puolittain samat. Todellisessa validoinnissa ennuste- ja testiaineisto eivät saa olla samat.
AIHEESEEN LIITTYVÄÄ
Lehmien syönnin ja tuotosvasteiden laskentaan on julkaistu tätä web -sivua monipuolisempia laskentakaavoja, jotka ovat esimerkiksi KarjaKompassin pohjana. Nämä laskelmat tarvitsevat toimiakseen huomattavasti enemmän lähtötietoja verrattuna tähän yksinkertaiseen Mansikki –laskuesimerkkiin.
Viimeisimmät tutkimusartikkelit löytyvät allaolevista lähteistä:
Huhtanen, P. & Nousiainen, J. 2012. Production responses of lactating dairy cows fed silage-based diets to changes in nutrient supply. Livestock Science 148, 146–158.
Huhtanen, P., Rinne, M., Mäntysaari, P. & Nousiainen, J. 2011. Integration of the effects of animal and dietary factors on total dry matter intake of dairy cows fed silage-based diets. Animal 5, 691–702.
