Korjuuaikalaskuri

Laskuri on päivitetty 1.6.2015. Nyt laskuri käyttää edellisen kesän säätietoja pitkän ajan keskiarvojen sijaan.

Ensimmäisen rehunteon myöhästyttäminen lisää kuiva-ainesatoa, mutta alentaa sadon sulavuutta eli D-arvoa. Lisäksi se vaikuttaa myös siihen, millaiset sadot myöhemmissä rehunteoissa saadaan. Tämän laskurin avulla voit tutkia, miten korjuuaikojen muuttaminen vaikuttaa kunkin sadon määrään ja sulavuuteen sekä koko kesän kokonaissatoon.

Laskuri olettaa, että typpilannoituksena on käytetty 200 kg/ha/vuosi kahden niiton strategiassa ja 240 kg/ha/vuosi kolmen niiton strategiassa. Jos typpilannoitustasosi poikkeavat tästä, syötä laskuriin typpilannoituksen määrä ja valitse oikea maalaji.

Lisätietoa korjuuaikastrategioista

Sääasema: Maatilaasi lähinnä oleva sääasema.
 
  Suunniteltu rehuntekopäivä: Tehoisa lämpösumma ensimmäisen niiton yhteydessä: (vapaaehtoinen).
1. sato: 1. sato väliltä 5.6. - 5.7. 1. sadon korjuupäivän tehoisa lämpösumma (jos tiedossa).
2. sato: 2. sato 4-9 viikkoa ensimmäisestä rehunteosta.  
3. sato: 3. sato 5-10 viikkoa toisesta rehunteosta.  
 
  Typpeä kg/ha/v:
Lannoitus: Kaksi satoa: välillä 0-200 kg, kolme satoa: välillä 0-240 kg.
Maalaji:
 

 

 D-arvo g/kg ka:Kuiva-ainesato kg ka/ha:ME-sato MJ/ha:
1. sato   
2. sato   
3. sato   
Yhteensä  Kuiva-ainesadoilla painotettu kokonaissadon D-arvo.  
yli 690 g/kg ka650-690 g/kg kaalle 650 g/kg ka
Laskuri käyttää vuoden 2016 lämpötilatietoja.

Laskuri on toteutettu KARPE-hankkeessa vuonna 2012. MalliNurmi-hanke päivitti laskuria 1.6.2015 siten, että se käyttää Ilmatieteen laitoksen avoimen datan lämpötilatietoja tehoisan lämpösummakertymän laskemiseen. Ilmatieteen laitoksen avoin data on CC 4.0–lisenssiehtojen alaista. Samalla vaihdettiin ensimmäisen sadon D-arvon ennustekaavaa.

Laskurin kaavat pohjautuvat joko sadon kasvuaikana kertyneeseen tehoisaan lämpösummaan tai kasvupäivien lukumäärään. Ensimmäisen ja toisen sadon ennustefunktiot on tuotettu MTT:llä (nyk. Luonnonvarakeskus) käyttäen aineistoa, joka on kerätty MTT:n kenttäkokeista ja Valio Oy:n Artturi-korjuuaikanäytteistä. Kolmannen sadon kohdalla on käytetty toisen sadon laskukaavoja sopivalla tasokorjauksella. Lisäksi satotasot on tasokorjattu koeruutumittakaavasta peltomittakaavaan kertomalla 0,7:llä.

Laskuri olettaa, että typpeä on annettu ympäristötuen mukaiset maksimimäärät (200 kg/ha/v kun sato korjataan kaksi kertaa, ja 240 kg/ha/v kun sato korjataan kolme kertaa). Jos lannoitus poikkeaa tästä, käyttäjä voi syöttää typpilannoitusmäärän itse. Tässä laskurissa satotaso alenee lineaarisesti typpilannoituksen vähentyessä, kivennäismailla nopeammin kuin eloperäisillä mailla. Aleneman suuruus on karkea arvio ja pohjautuu typen satovastefunktioihin.

Laskurin tavoitteena on auttaa käyttäjää hahmottamaan, kuinka korjuuaikojen muutos vaikuttaa sadon määrään ja sulavuuteen myös kesän muissa sadoissa. Varsinkin satotasossa on suurta vaihtelua riippuen mm. kasvilajista, pellon kasvukunnosta ja muista asioista, joita ennustefunktiot eivät voi ottaa huomioon. Jälkisadoissa D-arvon ennustaminen on 1. satoa vaikeampaa, sillä nurmen kasvutapa on erilainen. Laskurin antamiin satotaso- ja sulavuusennusteisiin onkin suhtauduttava vain suuntaa antavina.

Käyttövinkki: Laskuri käyttää edellisen kesän säätietoja. Jos haluat käyttää laskuria kuluvan kesän satojen arvioimiseen ensimmäisen niiton jälkeen, voit antaa ensimmäisen sadon lämpösumman itse. Tällöin laskuri antaa ensimmäisen sadon ennusteet kuluvan kesän sään mukaan ja myöhemmät sadot edellisen kesän sään mukaan. Lämpösumman saa selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tekstiviestipalvelun avulla.